Kyllä mä jotenkin olen osannut odottaa sitä, että kaikki kirjallisuus, nettisivut ja muut sellaiset raskaudesta ja vauvasta kertovat jutut on tarkoitettu pariskunnille, koska silleenhän niitä lapsia yleensä hankitaan. Ja musta on todella hienoa, että iseillekin on materiaalia eikä vaan äidille, mutta mua jotenkin alkaa kyllästyttää se. Mistään ei löydy kunnolla yksinodottajille mitään vaan kaikkeen tungetaan se puoliso.
Oon käynyt yksinhuoltaperheet tai joku sellainen sivustolla, mutta sielläkin on pääasiassa vaan perheille, joissa on tullut ero. Kaikki yksihuoltajien/-odottajien keskustelupalstat on täynnä suoraan sanottuna paskaa. Jonkun verran on kyllä lehtiartikkeleita ja muita sepustuksia siitä, ettei yksinodottajille/-huoltajille ole tarpeeks kaikkea materiaalia, mutta kukaan ei vaan ole tehnyt sille asialle mitään.
Enkä mä oikeestaan edes tiedä miksi tää mua on alkanut ärsyttää. Ehkä siksi, että Kirpun isä on nyt jostain syystä ottanut asiakseen sen, että se yrittää olla kauheen ystävällinen ja selittää, että "onhan sullakin tarpeita" jne. Ja kun mua ärsyttää, kun se ei tajua, etten mä halua siltä mitään hellyyttä tai seksiä, vaan mä haluaisin, että olisi joku, jonka kanssa vois jakaa tän kaiken. Jos mä haluan seksiä, niin ei mulla ennenkään oo ollut mitään vaikeuksia saada sitä. Mä yritän pitää sen mahdollisimman kaukana musta ja se ei tajua miksi.
Mä kyllä luin siitä "Musta tulee perhe" -kirjasta, mutta sitä ei ilmeisesti saa ollenkaan enää kaupasta vaan se pitäis tilata netistä. Sen mä haluaisin kyllä lukee, koska se on nyt ensimmäinen sellanen konkreettisesti yksinodottavalle tarkoitettu ja mä toivon, että sinne ei oo tungettu mitään isäjuttua.
Ja sit kun päästiin näihin ärsytyksiin, niin mua ärsyttää, kun ihmiset tarjoaa juotavaa (siis alkoholillista), niin sitten kun kieltäytyy, kun ei tee mieli, niin alkaa kauhee jankutus. Mä en tahtoisi valehdella olemattomista antibioottikuureista, "pakko ajaa heti aamulla" tai mitään muutakaan. Jos mä sanon, että ei kiitos, niin se on ei kiitos. Ei sitä tarvitse jankuttaa, että ota nyt jotain. Mutta koska se ei toimi ja liian monen "ei mun tee mieli" jälkeen se ei enää kohta mee läpi, niin täytynee olla tässä muutama kuukausi "antibioottikuurilla" :)
Mutta jos tää sunnuntai tästä vähän paranee, kun pääsi avautumaan ärsyttävyyksistä, niin loppu päivä voisi sitten mennä hyvin :) Hauskaa elokuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti